torstai 19. huhtikuuta 2012

Hyiiii se meni märkä koira!!

Terveppä terve karvaisen kamuset! :)
Mira tääl kirjusteleepi, ihan yksin, niiku forever alone. Surullista.

Tosta otsikosta sen verran, että se on lainaus tuffelta (ylläripylläri) kun se joskus viime syksynä oli meillä yötä ja sen leipä meni lasangeen ni tuffe kiljas et "hyi se meni märkä leipä!"

Mut nyt kaikilla koiranomistajilla on varmasti tosi kivaa, kun lumet sulaa ja tuol pihal on lähinnä paskaa, loskaa ja kuraa niin ai että on kiva käyttää yliaktiivista rakkia lenkillä :)
Meidän Donnanen nimittäin vähän tykkää mennä miten tahtoo ja ku sil on nii tavattoman pitkät perskarvat ja niitä on nii tavattoman kiva pestä lenkin jälkee kurasta <3
Kevät ja kurakelit, minäkin rakastan teitä

hehe ei tienny donna vielä tuolloin mikä koitos on edessä!

naminami 
























anteeksi kun tärähti, mut on yllättävän vaikeeta ottaa samalla kuvaa ku pesee koiraa

ihan asialliset mömmöt, vaikka pahalle haiseeki

tosin riittoisuus ei oo mistää parhaasta päästä :s






























Sitten ku olin saanu vuffen pestyä ni se piti hirmusta mykkäkoulua mulle :( kipitti vaa karkuu ja sit ku se tuli mua vastaan ja kysyin, että "ootko sä nyt vihanen?" ni käänty vaa ympäri ja peppu heiluen viipotti porukoitten sänkyy möksöttämää... Se istuu mökömökö puussa ja heittelee mua banaaneilla. perkele.
Saa nähä miten kauan tätä jatkuu :D viimeks pesurumban jälkää se piti mulle mykkäkoulua kokonaisen vuorokauden :(

Mutta kyl se on sen arvosta :) hirmusen kuivaamisen ja harjaamisen jälkee oli taas nii nättiä neitiä, että huhhuh!























Mira paljastaa: Donnan sain 12-vuotiaana lahjaks silloselta parhaalta kaverilta :) sen koira sai pentuja ja Donna oli yks niistä ja olinhan sentään mukana tuomassa tuota neitoa maailmaan ja kaikkee :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti