Käytetty tavara ja sushi

 Hellurei ja hellät tunteet, Taika Tassu alias Taija se täällä taas!

Tullu tässä tällä viikolla käytyä parilla kirppiksellä, sekä täällä Haistakaakaikkivittulandiassa että lähikaupungin isommalla kirppiksellä :-) Ihan kiva oli käyä pitkästä aikaa, ja tarttu jotain mukaankin.Ja joo! Kierrätyskeskuksesta löysin voileipägrillin melko halvalla, ei ollu ko 8e. Se oli oikeen mukava löytö ko semmosta jo jonki aikaa himoinnu kämpille :-) Ja nuo muut kirppiskamat, niin lehvat oli molemmat muistaakseni 2,5e, valkonen t-paita euron ja tuo pidemmän mallinen paituli 7e. Se vähän kirpas mutta on se kyllä kivakin.

Harmi että täällä paikkakunnalla ei oo ko kaks kirppistä, joista toinen on erittäin kämänen. Mutta pittee sitä toista ruveta kyttäämään, että millon vaihtuu vaatteet sun muut roinat siellä. En ees muista millon viimeks oon kirppiksillä käyny, on siitä varmaan puoltoista vuotta. Oho.

Niin ja tosiaan toinen juttu, mistä ajattelin kertoa, on sushi! Olin ysin päättäreitten jälkeen lähten kaverin kanssa Puolaan sen isälle, niin siellä ensimmäistä kertaa pääsin maistamaan :D Oli oikeen herkkua, ite  tykästyin samointein! (Ainoa mikä ei vaan mulle lisukkeena niissä toimi, on wassabi. En tykkää.)  Nyt tässä sitten vuosi sitten samaisen kaverin kanssa mentiin yhen kaverin luo tekemään susheja, ja nekin oli oikein makoisia;

puhelinlaatu, sepä se

Nyt sitten tällä viikolla sain semmosen ahaa!-elämyksen, että kaupoissakin pakasteista löytyy susheja. Niinpä testasin, sekä K-Marketin pirkkasushit että S-Marketin antimet. Pirkka maksoi n. 6,25e ja siinä on 230g ja ässän pakettinen n. 5,60e ja siinä taasen 225g.

Kummatkin sushit paketin ohjeitten mukaisesti tunkasin mikroon, en jaksanu odotella kolmisen tuntia että olisivat itsekseen sulaneet tarpeeksi :D Mutta niin, voittajaa en osaa sanoa, molemmat oli oikein makosia! Ehkä ässästä ostamille susheille se miinus, että yhteen oli tunkastu wassabia, enkä huomannu sitä ja pistin suihini sen ja hyi :-( Mutta pikkuvikoja!

näistä otinki näköjään kuvan sillon, ko ne oli just ollu pakkasessa, haittaakse?

Eniveis, kirjotukset on ohi! Ihunata :D Äikkä lähti pistettä vaille C:nä, ketuttaa kyllä vähän jos sieltä B napsahtaa. Matikka meni aineki läpi, alustavat pisteet pitäs saada ens viikolla. Heheee! Nyt lukio ohi on, ja Taijan fiilinki niin verraton :-)

Ootteko työ koskaan maistanu sushia? Mitäs tykkäsitte? :-)
Ja mikä on erikoisin ruokalaji mitä ootte suuhunne laittanu?


Taija paljastaa: Pienenä hernekeitto oli mun suurinta herkkua, vedin helposti iltapalaks semmosen purnukan hernekeittosta. Nykyään en voi syödä lusikallistakaan tuota vihreää mössökkätä, yök.

Tekstiä iholla

Merrrhabahaba! Taija tässä moikka. Pitkään oon halunnu tehä tänne postauksen tatuoinneistani, ja nyt ko pikkusisko tuli räpsimään nuista kuvia, niin pääsen jakamaan tekstiseni kanssanne :-)

Eli yleisesti nyt näistä kaikista, että kaikilla tatuoinneilla on jokin tärkeä merkitys mulle, en haluais ottaa iholleni semmosta kuvaa tai tekstiä, millä ei ois kummempaa merkitystä, että ottais sen takia että ko "näyttää hyvältä" tai "näitä nyt on muutenki jokaisella". Kaikki tatuointini olen myös Turkissa, Alanyassa, ottanut. Nyt mulla on siellä jo vakipaikka missä käyn, ja tatuoija + muu henkilö kunta on ihan paras siellä :) Ja kun useemmin on samassa liikkeessä käyny, niin saa vähän alea, ja se on aika hyvä mun rahatilanteelle joka meinaa aina olla nollassa!

Eka kerta, kesä 2010

Eka kertani "piinapenkissä"  kesällä 2010 :D Eli teksti löytyy vasemmasta kyljestä, ja se on turkiksi. Sattui aivan saatanasti aina kun kylkiluu osu kohdalle, ei ollu mikään ihan kiva kipunen. Pelotti ihan älyttömästi, mutta onneks pikkusiskoa sain kokoajan puristaa käessä ja äitin kaverin lapsi, Emine, oli siellä myös höpisemässä omia juttujaan, niin kipu edes välillä unohtu. Kuitenki olen tosi ilonen että otin tuon tatuoinnin ja teksti tulee aina kyllä pitämään paikkaansa, toivon mukaan. Teksti jää kertomatta, sen tietää vain harvat ja valitut :-) Hintaa tällä tattoolla oli muistaakseni n 150e.


Toinen kerta, talvi 2011

Olin jo suunnitellut uusia tatuointeja, kun sitten kaverin kanssa mentiin Turkissa ottamaan vähän väriä lisää iholle :-) Jalassa oleva tekstinen ei sattunut, mutta oikeassa kyljessä oleva; voi kyllä. Oli vielä vähän heikko happi kun mentiin kuvat ottamaan, niin hyvä ettei taju lähteny :D Ilman taukoja kuitenkin saatiin nuo tehtyä. Jalassa siis lukee "Salak", se on turkkia ja tarkoittaa hömelöä -eli sopii oikein hyvin mulle. Parin turkkilaisen kaveripojan kanssa oli vielä tosta salakista ollu jo tohon mennessä vuoden verran jotain ihme läppää, niin se tuli otettua vähän senkin takia. Kyljen teksti "Make me stronger" taas muistuttaa mua siitä, että pitäs olla semmosten ihmisten seurassa, ketkä tuon vois toteuttaakin. Onhan se myös pyyntökin tai sillä lailla, eniveis. Eipähän tuota varmaan hirmusesti tarvi selitellä. Hintaa noilla yhteensä tais olla joku 75e tai allekin, helmi-maaliskuussa kun turistikautta ei vielä hirmusesti ole niin ei tullu kalliiks.


Kolmas kerta, kesä 2011

Ihan näin heti aluks haluvan sanoa, että on ihan oma vikani että toi tatska näyttää tolta :D Kesällä pidin hiukset kiinni, join liikaa enkä muistanu rasvata tota, niin eiköhän siitä tullu tommonen :D Mutta siis; Turkin lipussa on siis tuommoinen kuu ja tähti. Äitee sano mulle joskus, että "koti on siellä missä sydän on", niin kyllä aineki puolet mun pikkusesta punaisesta jumputtajasta on jääny Turkkiin jo heti pentuna -ihan siis toinen koti se siis on. Kaverin liikkeessä otatutin ton, niin ei maksanu ko parikymppiä :-) Toivon mukaan ens reissuna muistan käyä korjauttamassa tuon samassa liikkeessä, näyttäis huomattavasti paljon paremmalta. Eli juuri tatuoinnin ottaneet -kyllä, se rasvaaminen on oikeasti tärkeää! Plus auringonvalon välttäminen. 


Neljäs kerta, elokuu 2011

Kuten kuvasta näkyy, niin vasemmassa käessä siis lukee Ville :-) Se on mun ensirakkauden nimi, enkä tuu koskaan sitä unohtaa vaikka oonki sen jälkeen seurustellu eikä olla enää missään tekemisissä <3 Viiitsivitsi! Ei mulle tommosia tatuointeja :D Mutta siis kummipojan nimi on, ja Villehän on nyt pari vuotias, ja oikein rakas ja ihana poika onkin ♥ Tämä on kyllä kärkikolmossuosikeissa omista tatuoinneista, vaikka vaikea niitä on lempparijärjestykseen laittaa. Hintaa tuolle taisi tulla 50-60e, melko kallis, mutta kun kesä oli ja turistikausi vielä, eikä ollut tuttu liike, kun vakkaripaikka oli rempassa sillon.


Viides kerta, joulukuu 2011

Tämä on sitten viimeisin otos, jonka joulun alla otin. Tämä on myös yksi ehdoton lemppari, sillä toi lause on pitkään ollu ns motto tai semmonen, eli Life is hard but so very beautiful, "elämä on vaikeaa mutta kuitenkin tosi kaunista" noin suomennettuna, enkuksi kuulostaa paljon fiksummalta. Mitäs tuon tarkotuksesta enempää höpisemään, mun mielestä tuo vaan hyvin kuvaa elämää, oikein osuvasti. Tuolle tuli hintaa muistaakseni 50e vai 75e. 


Enempää ei nyt sitten kuvia/tekstejä iholta löydy, vielä ;-) Jotain kuvaa oon vähän ajatellu ottaa, semmosen isomman, mutta kattoo nyt. Haluun kuitenkin olla ihan varma, jos jotakin haluan, ei mitään hetken mielijohteesta mielellään :) Mutta jos ei muuten kuvaa tule, niin jos ja kun joskus saan lapsia, niin niiden nimet haluvan myös tatuoida itseeni :-)


Mitäs työ tykkäätte tatuoinneista, onko teillä itellänne tai haluaisitteko? :-) 


Taija paljastaa: Rapelossa mun tekee aina mieli maitoa (nykyään myös piimää kun oon oppin sitä juomaan) ja chilipähkinöitä! On oikein herkku.

Hellurei ja hellät tunteet by Taija taas. Aattelin tässä höpötellä vähän kaikenlaista, että mitä mm hiustaiston lisäksi oon tässä nyt puuhaillu :-) Ensinnäkin, hain siis kouluun (sosiaali ja terveysalan perustutkinto), elikkä toivonmukaan pääsen sitten sinne ens syksynä ja siitä sitte pari vuotta etiäpäi että pääsisin vaikkapa päiväkotiin töihin, ois melko unelma :-)
          Kirjotukset. Äikän esseekoe oli maanantaina (sillon tuli muuten mulla ja junnukalla 5kk täytee, aika ihkua!), enkä lukenu oikeestaan yhtään. No, valkkasin aiheista tietenkin sen suosituimman eli nelosen, "Nykyajan sankaruus". Kattelin netistä et miten muut oli siihen vastaillu jnejne niin toivottavasti se mun tekstinen nyt vähän edes erottuis joukosta !
          Matikkaa, jee! Sitä oon ihmeen hyvin saanu luettua, wooot. Toivottavasti menis hyvin, ens pe asti aikaa kertailla. Oon ihmeen hyvä matikassa (lyhyessä), että kursseista tullu kasia ja ysiä, yks seiska taitaa kans löytyä. Mutta ei oikeen noi yo-kokeiden harjottelut oo menny niin hyvin.
          Äitee tulloo huomenna reissusta ja tuo mukanaan ehkä-parhaan-synttärilahjan junnukan ja mun kaverille mukanaan :D Siitä ehkä kuvaa sitten joskus :) Huomenna ois siis tän kaveritytön kanssa lähettävä läheisee kaupunkii baarikierrokselle ja junnukka lähtee kuskiks -perjantaina sitte ihan pippalotpippalot :-)
          Joohei! Etin kaikki mun lukiokirjat kämpältä (paitsi matikan koska niitä siis tarviin vielä) ja laitoin colours-pussukkaani, niistä varmaan sais aika kivasti rahaa! Äiteen luota pitäs vielä hakee loput kirjat. Tulis vähän rahakippoon lisää helisevää. Ei mulla tässä muuta.

Taija paljastaa: Yritän lopettaa tupakinpolton seuraavan viikon viikonlopun jälkeen, koska sitte on kirjotukset sun muut ohitte. Ja sitte alan johki purnukkaan kivasti laittaa rahaa aina joka toinen päivä, et paljonko olis menny tupakkiin rahaa. Tsemppiä mulle, toivottavasti onnistun!

Tukka tuuheeks tulemast

Taija se täällä herne! Tossa toisiks viimesimmässä postauksessani uhosin, että kummipojan äitee napsii mun tukkaa ja niinhän siinä kävi. Ja kävi niinkin, että operaatioon liittyi myös hiusten värjäystä. Katsotaas, mitä tapahtu!

Vaihe 1

No otetaan tietenkin kuva hiuksistani mun, että näette mistä lähdin käyntiin. Eli melkosen tummanruskea on juu, pituutta tosin tosta ei kovin hyvin nää, sillä hiukset sojottaa minne sattuu -liekö ponnari ollu päässä vai mitä.


Vaihe 2

Elikkäs hiusvärien osto. Tuo liven ihan platinablondi, 00A, käy oikeen hyvin värinpoistona. Halusin siis vaaleanruskean tukan, joten valitsin tuon nutrissen pakettisen. Tuo on muuten erittäin hyvä toi hiusväri, kun se on tollasta vaahtomaista -levittyy oikeen hyvin ! 


Vaihe 3

Värinpoiston jälkeen melko oranssi pehko. Oikeen kiva pehko ja kivat silmäpussit näin bytheway. Ja sitten jatkuu..


Vaihe 4

Joo, elikkä ei siis ihan näytä siltä miltä tuossa nutrissen paketissa. Aloin muistamaan, miten vaikea olikaan vaalentaa tummista semmosiksi mukavan värisiksi ja meinas taas yksi käpy varastosta palaa Taijalta. Junnukkakin vielä oli oikeen Tokella että "Ota nyt joku vaaleempi väri, elä yhtää mitää ruskeita ko blondiks vaa niinku mullaki" ja kun se näki nää mun "vaaleanruskeat" hiukset niin sieltä tuli se ah-niin-ihanan-ärsyttävä-lause-jota-vihaan; MITÄHÄN MÄ SANOOOIN! 


Vaihe 5


Tähän vaiheeseen ei ole kuvaa, ja ehkä ihan hyvä. Eli se käpy paloi hiusten kanssa ja menin värjäämään ne sitten pariin otteeseen saman päivän aikana (tiedetään tiedetään, rasittaa hiusta eikä tee hyvää ja olis pitäny mennä parturille ja niin). Mutta, kun ei jaksa odottaa niin ei jaksa :D


Vaihe 6

Kuva siis värjätyillä hiuksilla, ennen hiustenleikkuuseen menoa. On juu aika kivannäköset latvat, eikös? :-) Ihan järkyttävässä kunnossa!


Vaihe 7

Parturin jälkeen. Aattelin ottaa tosta ihan vertailun vuoks tommosen latvakuvan, että näkee, miten huonossa kunnossa noi mun hituset oikeen oli. 

Tommottet :-) Eli vaaleeta taas ja otsis tuli takaisin kotia. Sitäkin tosin tosta kuvasta on vähän sillai pyöristäen lyhennetty vielä, mut ihan hitusen vain. 




Vaihe 8


Eiku enhän mä mitään näille oo nyt tehny. Eiku joo! Pari vammatuskuvaa teille :-D Ja siis tosiaan suihkun jälkeen otetut kuvat, eli oikeen edustavan punainen naama jajaja hiuksetki on ihan kostiat ja kikkuralla mutta ei se haittaa :-)

Mutta, mitäs tykkäätte?
Oliko paha vaihtaa tummasta vaaleeks
ja vielä otsis leikkauttaa ? :-)


Taija paljastaa: Hiustenkuivaajani sano ittesä irti ja nyt vähän potuttaa kun joutuu oottelee että ne tällai ihan luonnostaan kuivaa :-( Pittee ootella että mamma tulee reissusta ni jos se tahtois vähän lainata rahaa, että sais semmosenki kapistuksen ostettua taas :D

Motivaatio hoi, missä mahdat viipeltää?

Ja "luku"loma senkun jatkuu... Biologiaa on päntätty ihan kiitettävästi, tosin idulibaby vei 4. kurssin kirjan mennessään Mikkeliin, eli se on viel lukematta, mutta senki saan tänää (ja kirjotukset vähän yli viikon päästä).

Motivaatio lukemisee ei ikinä oo ollu kovin korkee ja nyt se on oikein laskussa. Perhana sentää. Kaikenmoisia tekosyitä löytyy...

"Huone on siivottava" 
"Aha Donnan on pakko päästä lenkille!"
"Ei hitsi, maito loppu, äiti mä voin käydä ostaa maitoo"
"aijai ku mummolla ois vierailtava"
"Nyt on kyl pakko lakata kynnet ettei ne lohkee"


Huone on säilyny siistinä kaks viikkoo putkee (ennätys!), Donna päässy lenkille 2x enemmän ku normaalisti, maito ei oo ikinä lopussa, mummolla oon käyny enemmän ku yhteensä kolmee vuotee ja kynnetki on hyväs kunnossa :D
Samoin lenkkeiltyä sun muuta on tullu harrastettuu paljon enemmän. Jos lukuloma jatkuis viel pidempää ku viikon oisin varmasti kesää mennes bikinikunnossa :D

iloinen wuffe on iloinen :) kun se pääsee lenkkeilemää!

Lukemisen kohokohdat on nää hauskat kuvat :)
voi ku toinen on söpö ku se morottaa!!

Ja viimein oon saanu univelat pois! Eilen kävin päikkäreille neljältä päivällä, kun väsytti, ajattelin tunnin nukkua. Herätyskello piippasi, että herätys laiska paska, minä heitin kellon pois päältä ja jatkoin unia aamuun asti :) Viideltä sitten heräsin, kerranki söin oikei kunnon aamupalan ja seittemältä alko lukeminen.. Tää on ihan harvinaista herkkua tää ajoissa herääminen! :D Kun yleensä vedän vapaapäivinä sikeitä pitkälle iltapäivään :D heh.

Noh.. Nyt lähden moikkaamaan kavereita, että illasta jaksaa taas keskittyä ah, niin ihanan bioteknologian pariin... -___-'

Mira paljastaa: Pienenä en osannu sanoo toista nimeäni oikein (joka on Helena), sanoin aina, että oon Mira Helna. :D

Kun siivet ei enää kanna

Taija se tässä ajatteli puhua kerrankin jostain vähän vakavemmasta aiheesta. Oletko sinä kuullut jo Enkeli-Elisasta?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/15-vuotiaan-elisan-paivakirja-paljasti-itsemurhan-syyn/art-1288453641466.html

Hetki sitten bongasin itse tuon uutisen ja sen jälkeen blogin Enkeli-Elisasta (enkelielisa.vuodatus.net). Ei voi sanoa muuta, että hiljaiseksi tuommoinen vetää tämmöisenkin räpätätin.

kuva facebook yhteisöstä "Enkeli-Elisa 1996-2011"

Kenenkään, etenkään nuoren ihmisen, ei tulisi tuntea noin. On jotenkin julmaa, miten pieneenkin ihmiseen voi sattua joskus niin paljon. Liian paljon. Niin paljoin, kuin tässä Elisan tapauksessa, ettei sitä tuskan määrää jaksa enää harteillaan kantaa. Tahtoo pois, jonnekin missä ei satu enää. Ei sen niin pitäisi mennä. Miksei enää voida vetää kaveria hihasta ja puhua ääneen, jos on paha olla? Miksi ne tunteet pitää patoa sisälle, kantaa yksin? Miksi pitää tahallisesti satuttaa toista, henkisesti tai fyysisesti? Miksi kiusaamista on joskus niin vaikea huomata?

Vaikea sanoa mitään, pää hakkaa tyhjää, sattuu. Sattuu se, miten kiusaajat eivät osaa käsittää sitä, mihin heidän tekemisensä voi pahimmassa tapauksessa johtaa.

Olitko sinä jo kuullut Enkeli-Elisasta? Itse tosiaan vasta äsken tutustuin kyseiseen käsitteeseen, ja hiljaiseksi se vetää. Ei tässä oikeen muuta osaa sanoa.

Taija paljastaa: Addiktoiduin Aapelin kuva-arvoitus peliin, perhana!

Apua auttakkee !

Haluisin tällee kivasti kysyä teijän lukijoiden mielipidettä, ihan näin huvinvuoksi, ilman taka-ajatuksia :-)

Eli kummat sopii teijän mielestä paremmi miulle (Taijalle), vaaleet vai tummat hiukset?

En siis aijo tosiaankaan blondata tätä mun hampputukkaa enää, korkeintaan vaalentaa :D Mielipiteitä vaan haluisin kuulla :-) Ja sitten hei joo toinen! Oisko otsis paha?

apua mikä duckface, koittakaa kestää ja pahoittelut ! (vanha kuva)

Sen voiski vaikka tässä tällä viikolla leikkauttaa, ko kummipojan äitee lupas ottaa humpputukkaseni käsittelyynsä :D Elikkä siis etenki tosta otsiksesta haluisin kuulla teijän mielipiteitä :-) Jos se olis tollane pidempi otsis, niin sais ne jotenki ylöski ne hiukset ni ei ois paha, vai? Ja sori ko jo toinen postaus tänään, iski vaan inspiraatio ni ei kehtaa huomisee jättää :-(

Taija paljastaa: Nyt muutaman vuoden sisällä hiustenväri on vaihellu tummasta blondiin, pienenä taas värjäsin hiukset aina punaseks.

Terve taas Herra Tulevaisuus

Hyvää huomenta Herra Tulevaisuus, Taija se täällä taas. Aika aurinkoinen päivä, eiks je? Aineki aurinkoisempi kuin viimeksi, kun sinulle kirjoittelin. Pahoitteluni vielä siitä, että edellisessä tekstissäni joka oli Teille osoitettu, sanoin Teitä mulkeroksi. Mutta tottahan se on ja oma vikas oli ko et aikasemmin voinu valaista pikku-Taijaa :-) Mutta voisin turista tässä nyt jonkinasteisen tarinan tuosta Herra Tulevaisuudesta:

Olipa kerran, Haistakaakaikkivittulandiassa, pikku-Taija, joka ei ollut Herra Tulevaisuuteen ottanut vielä yhteyttä. Se kun oli niin pelottava asia, ihan uus juttu. Niinpä pikku-Taija joutui kulkemaan kohti Herra Tulevaisuutta silmät peitettyinä.

Päivät tepastelivat eteenpäin ja pikku-Taija huomasi, että koulukin oli kohta käyty ja pitäisi hakea seuraavaan kidutuskammioon, kouluun. Epätoivo ja masennus melkein iskivät tuohon pieneen tytöntylleröön, joka ei edelleenkään ollut Herra Tulevaisuuden oven taakse mennyt koputtelemaan -ei se uskaltanut sille edes soittaa. Niinpä Herra Tulevaisuus näytti pikku-Taijan silmissä myrskyiseltä tai vähintäänkin sateiselta.

Pian alkoi jo pikku-Taijalta palaa käpy. Kyllä kuului jumanperkelettä monta kertaa, kun se suuttui Herra Tulevaisuudelle. "Mikä mulkku, jumanperkele tommoselle pitäs antaa potkut ko ei se saatana voi työtään tehä ja valaista vähän tätä munki polkua. Saaskutti." Pikku-Taija halusi vain irvistää Tulevaisuudelleen.

Herra Tulevaisuus oli kyllä myös melkoisen ilkeä pikku-Taijalle -se nimittäin kusetti sitä. Hetken pienen tyttö ehti jo luulla, että nyt se Herra Tulevaisuus on hyvällä tuulella kun valaisi sitä etiäpäin -pitäisi vain sitä varten nyt matikkaa tsempata. Mutta kun ei Taijan kiinnostus siihen riitäkään -tai pikemminkin omien sanojensa mukaan tielle tulee aina pari muuttujaa kuten esimerkiksi kissa. 

..näinpä pikku-Taija joutui hylkäämään valaistumisensa, jonka oli kokenut. Kuitenkin se yritti parhaansa Herra Matematiikankin kanssa tehdä ja vielä tänäkin päivänä se jaksaa niitä kirjoja kirjoituksia varten plärätä -hölmöhän se on kun niin tekee, ei taida sen päähän mitteen jäädä. Joka tapauksessa, muutama päivä sitten, pikku-Taija törmäsi Herra Tulevaisuuteen kävelykadulla ja tästä hän on erittäin kiitollinen. Taijan tulevaisuus alkoi jo sateen takaa pilkistellä ja pikku-Taija meinaa taapertaa täysillä etiäpäin.

kohti ääretöntä ja sen yli !

Nyt pikku-Taijan polku on täysin valaistu ja Herra Tulevaisuus on viimein kertonut mitä Taijan kuuluu tehdä. Sen tulee mennä amikseen lukion jälkeen, mikä ehkä sinusta saattaa olla hölmöä, mutta Taijakin on hölmö ja niin se Herra Tulevaisuuskin taitaa vähän olla, niin yhtälöhän menee plussan puolelle. Taijasta tulee lähihoitaja ja sitä kautta se pääsisi lastentarhaan temuamaan ja sehän se vasta hymyn saakin pikku-Taijan suulle.

..nyt pikku-Taijasta myös tuntuu, että se voisi suuteloida Herra Tulevaisuutta, kun se vihdoinkin avasi ovensa hänellekin. Ei se Tulevaisuus sitten niin mulkero loppujen lopuksi ollutkaan. Loppu.

Taija paljastaa: Olin pienenä hirmusen uskovainen ja kerran ko suutuin äiteelle ni otin makuupussin ja raamatun kainaloon ja menin saunan lattialle itkemään ja lueskelemaan sitä kirjasta. Aika ankst :D