hakuna matata -what a wonderful phrase

i'm safe
up high, nothing can touch me
why do i feel this party's over? 
no pain inside
you're like perfection
so how do i feel this good sober?

Onpas ollu hyvin erilainen viikonloppu ku mitä tavallisesti. Eli ei siis ollu rahaa käyttää juomisiin joten on ollut erittäin selvä viikonloppu :D (eilen tosin vähän houkutteli kaapissa oleva karpalolikööriputeli, mutten sitten koskenukkaan siihen. ihan vain siksi, että se olis tullu ylös nopeemmin ku mitä se ois ales menny. vähän niinku että "ykösellä alas juotamast, kakosella ylös tuotamast!")

Perjantai. Joulukadunavajaiset. Ei lunta. Junnun kyydissä istuminen. Puuron odotus. Nälkä. Pari muuttujaa. Puuro loppu. S-marketista lihapiirakoita. Tyytyväinen Taija.
No, pitää myöntää että vähän masens, ku en saanu sitä fucking riisipuuroa, mutta ei voi minkään. Oli ne lihapiirulisetkin ihan jees.

Lauantaina ei oikeestaan muuta tullu tehtyä ku nukuttua pitkään, syötyä, jumiteltua, vammailtua ja kattomalla lehvoja. Ai jumatsuka ko oli Kung Fu Panda 2 ihan älyttömän hyvä! :D Ja junnukka sai kuunnella sitä järetöntä "owwww" määrää, ku Po oli ihan pien vauveli. Möh.

Lauantai-illasta sitte iski armoton vammauskohtaus (vierotusoireita herra humalasta?) ja siihen tunnelmaan löysinkin juupelituupelista aivan täydellisen biisin, jonka haluan toverit kanssanne jakaa. Elikkä siis, tätä teettää selvät viikonloput Taijalle:

Illalla sitte ku junnukan kanssa vielä hurjasteltiin pitkin Haistakaakaikkivittulandian keskustaa, niin aloin englannin kielisiä biisejä laulaa suomeksi ja toisinpäin. Kunnon repeilyt tuli kun suomensin Katy Perryn biisiä E.T.. Muun muassa siinä kohassa, jossa lauletaan "it's supernatural" niin ajatuksissani suomentansin sen että "se on superluonnollista". Siinä ku vielä oli vammatuksen lisäks väsymys ja megaforce pärinät ni johan nauratti.
Mutta niin, tosta linkkaamastani videosta vielä. Oisko vähän persiistä, jos yht äkkiä kaikki radiossa soitetut, ei-suomenkieliset biisit pitäis dubata suomeks? Ois aika jees!

Lauantai-sunnuntai välisenä yönä äitee oli musta ylpee. Siis unessa. "Mä oon Taija susta ylpee, ku et oo juonu tänä viikonloppuna". Hehe. Kannatti siis pittee selvä viikonloppu, ni heti kuulee äiteeltäki kehuja :D

Sunnuntaina päivällä sitte kokkailtii ja jumitettii ja pelattii pallopeliä ja meni hermot ku ei pääse etee päi ja katottii joku ihmekomedia ja pörrättii kylällä. Käytii illemmasta myös junnukan siskon luona ja otettii toi mun kisu mukaan, ni se pääs näkee ikäsensä pikkukaverin. Ihmeen rauhallisia ne oli molemmat aluks (yleensä vaan adhd potilaita molemmat), kunnes sitten tutustuivat toisiinsa tarpeeks ja alko kunnon kissa-hiiri leikit. Olihan tuo oma kisu ihan innoissaan, ku pääs laukkailemaan omakotitaloon (yksiössä kun ei hirmusesti oo neliöitä joita pitkin temmeltää). Deli oliki aika säälittävän näkönen, ku se jossain vaiheessa alko läähättää kieli pitkällään ku koirat :D Tais kunto loppua mirriltä kesken.

karvakorvani oli joskus ihan pieni

Saa nähä mitä touhua tänään keksii. Oottelee nyt aineki et toi junnu herää ja myöhemmi päivemmällä pitäis soitella Mirtajen paremmalle puoliskolle, Miralle. Mutta huomisesta tiien aineki sen, että pääsen syömään mummon herkkupöperöitä. ♥ Can't wait you, itsenäisyyspäivä!

Taija paljastaa: Pienenä olisin halunnu mennä Hemulin kanssa naimisiin, koska sitten molemmilla naimisiinmenijöillä olis ollu mekko päällä.